PSALMIT
Luku 12
Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. (12:2) Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.
2 (12:3) He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.
3 (12:4) Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,
4 (12:5) ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?"
5 (12:6) Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen, sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee".
6 (12:7) Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.
7 (12:8) Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.
8 (12:9) Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.